Topautoosat.fi Renkaat.com

21. vuosikerta!



Tiistai 2019-03-05
Edellinen - Seuraava
N:o 2173
Kaikkiin 1999 alkaen

2019. Maaliskuu. Kulkijan kuvia. Kim Hanoissa.

Kim Hanoissa.
Lauantai 02.03.2019 klo 17:57.
TV-NYTT. Kuvat Pertti Manninen.
Edellinen - Seuraava

Iivo Niskanen pronssille. Kuva - Alkoholimyynti nousi pitkästä aikaa. Kuva - IL-FAKE: Näin pahasti THL liioitteli alkoholilain vaikutuksia. Kuva - Krista Kiuru: Työmme reformin kimpussa jatkuu. Kuvat

2019. Helmikuu. Strump Hittarna. Hallitus ei noudata eduskunnan perustuslakivaliokunnan kehotusta. ns, notifikaatio eli ennakkoilmoitus. Torstai 28.02.2019.


Strump Hittarna. Hallitus ei noudata eduskunnan perustuslakivaliokunnan kehotusta, ns. notifikaatio eli ennakkoilmoitus. Torstai 28.02.2019.

Teksti Ylen uutisista ja kuvat Buu-klubbenista.
Torstai 28.02.2019 klo 18:08.
Pertti Manninen.

2019. Helmikuu. Krista Kiuru: Työmme reformin kimpussa jatkuu. - Yle-Uutiset: Eduskunta harkitsee istuntokauden jatkamista. Tiistai 26.02.2019.

Krista Kiuru: Työmme reformin kimpussa jatkuu. Utifrån den fortsätter vi arbetet med reformen. - Yle-Uutiset: Eduskunta harkitsee istuntokauden jatkamista, jotta sote valmistuisi. Puhemiesneuvosto pohtii istuntojen venyttämistä myöhäiseen iltaan. Tiistai 26.02.2019.
Yle TV-Nytt. Tiistai 26.02.2019 klo 19:32.
Ylen uutiset. Tiistai 26.02.2019 klo 20:35
Pertti Manninen.

2019. Helmikuu.
Voiko sote-hanke enää toteutua tämän hallituksen aikana? Maanantai 25.02.2019.



Voiko sote hanke enää toteutua tämän hallituksen aikana? Maanantai 25.02.2019.
Kirkkonummi. Björkdal. Maanantai 25.02.2019 klo 11:16.
Ylen uutiset. Maanantai 25.02.2019 klo 20:54
Pertti Manninen.

2019. Helmikuu. IL-FAKE: Näin pahasti THL liioitteli alkoholilain vaikutuksia. Perjantai 22.02.2019.


IL-FAKE: Näin pahasti THL liioitteli alkoholilain vaikutuksia.

Iltalehti. Uutiset. Perjantaina 22.02.2019 klo 09:45.
Iltalehti jätti kertomatta sen, että alkoholin kulutus oli jo pitkään vähentynyt 3 % joka vuosi.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Perjantai 22.02.2019.

Saamelaisten kansallispäivä. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Mielipidekirjoitus vuodelta 2017. LUE!

Lauantai. Saamelaisilla syvä epäluottamus valtiovaltaan totuus- ja sovintokomission muodostamisessa. Kuvasarja

Suomessa 2018: Presidentti palkitsi linnakundin korkeimmalla kunniamerkillä. Tapaus Antti Aarnio-Wihuri. Lue!

Torstai. Iltalehtien otsikoita: Asumisen kalleus, Kurttilan taksimatkat ja presidenttiparin kuulumiset sekä joku arvattava. Kuvasarja

Sunnuntai. Äidin ja isän ja isänisän ja isänäidin haudalla Helsingin Malmin hautausmaalla. - Mummin ja papan haudalla. Kuvasarja

Perjantai. Facebookin vastauksia kysymyksiin vaaleihin vaikuttamisesta ja vastuusta. Kuvasarja

2018: Ministeri Anne Berner ei valvonut. Hurmahenkisyyttä tietojen luovuttamisessa.
Lue!

Arkistokirjoitus 9 vuoden takaa. Nyt oikeuden määräämässä muodossa:
Hyvän ja pahan kosketus. Lue!

Yhteys - Dilemma -
NETTISANOMAT-PERHEEN KÄVIJÄTILASTO:
150560
eri käyntiä tammikuussa 2018.

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."

01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan", tulossa ja sarjasta "Puu eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina", tulossa.


Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä.

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta, kirjoittavat Elli Ahonen ja Anja Lehtonen.

Vanhuspolitiikkaa ja vanhusten palveluja koskevia strategioita on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja on syytäkin tehdä. Ohjelmissa painotetaan kaikkien hallintokuntien vastuuta ja korostetaan kotihoidon ja palvelujen laatua. Mutta onko vaarana, että riittävän korkealta katsottuna kaikki kissat näyttävät harmailta”?

Vastaako vanhustenhuolto enää arkipäivän tarpeisiin?

Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta.

Itä-Suomen lääninhallituksen tekemien selvitysten mukaan päivittäistä apua tarvitsee kuitenkin jopa 30 prosenttia yli 75-vuotiaista ja 50 prosenttia yli 85-vuotiaista. Nyt apua saavat pääasiassa henkilöt, jota ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua runsaasti. Päivittäisen kotiavun saanti edellyttää usein myös, että vanhus muuttaa asumaan taajamaan.

Vanhusten kotihoidosta puuttuu intensiivisesti toteutettu kuntouttava työote, joka auttaisi vanhusta suoriutumaan kotona ja hidastaisi hänen kuntonsa heikkenemistä.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan asiakkaan yksilöllistä avuntarvetta niin, että hänen turvallisuuden tunteensa vahvistuisi. Palvelu paranisi, jos työntekijät olisivat pysyviä, jos heillä olisi yhteneväinen käsitys työstä ja sen tavoitteista ja jos sovittuja käyntiaikoja noudatettaisiin.

Kotihoidossa työ rajataan kuitenkin niin tiukasti, että asukas voi jäädä viikoiksi suihkuttamatta, kun viesti työntekijältä toiselle ei siirry. Työn sisällöksi ehkä hyväksytään vain pieni osa asiakkaan tarpeista ja hänen toivomansa palvelukokonaisuus on vain tekstinä hyväksytyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Kiireisen kotihoidon työntekijän tehtävä on antaa asiakkaalle perushoito, mutta ei enää siivota, huolehtia hänen puhtaudestaan, monipuolisesta ravinnostaan, ulkoilustaan tai seuran tarpeestaan.

Niitä varten ovat yksityiset siivousfirmat, pyykkipalvelut, ateriapalvelut ja ystäväpalvelu, joiden yhteysnumeroita asiakkaalle annetaan. Markkinahintaisten palvelujen käyttö jää kuitenkin usean vanhuksen osalta vähäiseksi, koska pienin eläke ei niihin riitä tai vanhus ei enää kykene ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.

Kunnissa tulisikin räätälöidä asiakkaalle hänen maksukykyynsä suhteutettu palvelukokonaisuus ja varmistaa yhteys eri palvelujen tuottajiin.

Vähintäänkin sosiaalihuollon kodinhoitoavun ja terveydenhuollon kotisairaanhoidon tulisi olla yhteydessä toisiinsa. vielä parempi on, jos koordinoinnin piiriin tulisivat myös yksityinen sektori ja järjestöt.

Yhteistyön torpedoivat viime kädessä tietojärjestelmien suojat. Tietojärjestelmiin pitäisi voida siirtää kaikki kotihoidon asiakkaan tiedot, olipa kyseessä terveydenhuolto tai sosiaalihuolto. Näin jokainen auttaja huomioisi asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon tarpeet, eivätkä tietojen käsittelyn ehdot säätelisi toimintaa.

Onko ylipäänsä järkevää ylläpitää kaksinapaista kotihoitojärjestelmää, jossa asiakkaan luona käy useita erilaisen työorientaation omaavia työntekijöitä? Toisen asteen hoitajakoulutuksen saanut opiskelija olettaa työnsä perustuvan kokonaisvaltaiseen asiakkaan auttamiseen, mutta valmistuttuaan hän kohtaa viipaloidun työsaran ja viipaloidut asiakkaan tarpeet.

Kotihoidon sisällöllinen ja menetelmällinen uudistaminen lisäisi myös työntekijän tyytyväisyyttä työhönsä ja lähentäisi häntä asiakkaaseen.

Laitoshoidossa vanhusten yöaikaisesta turvallisuudesta saattaa vastata vain yksi työntekijä jopa yli 50-paikkasissa laitoksissa. Mikä on laitoshoidon laatutaso, jos yö aloitetaan alkuillasta lääkkeiden avulla ja wc:ssä käynnit ovat vuodepotilaalle harvinaisia?

Vanhustenhuollollemme laadittiin muutamia vuosia sitten laatusuositukset, joissa hyvän hoidon kriteereiksi määritellään palveluista tiedottaminen, osallistuva suunnittelu, vanhuksen tarpeet ja henkilöstömäärät. Tulisiko laatia myös arkipäivän laatua kuvaavat tekijät, joita jokaisen työntekijän on helppo mitata ja joiden pohjalta henkilöstötarvetta voitaisiin perustella?

Vanhustenhuollon asiakkaalla tulee olla oikeus käydä wc:ssä minä vuorokauden aikana tahansa. Hänellä on oikeus saada lämmintä ruokaa ja syödä omaan tahtiinsa, hengittää raitista ilmaa, pysyä puhtaana ja osallistua toimintaterapiaan sekä pitää yhteyttä laitosta edeltävään elämäänsä. Asiakas ei itse kykene seuraamaan tai jatkuvasti vaatimaan, että tällaiset perusasiat toteutuvat.

Järjestämällä laadukkaan vanhustenhuollon maksamme kunniavelkaamme ihmisille, jotka ovat luoneet nykyisen suomalaisen hyvinvoinnin edellytykset.

Erityisen ajankohtaista on kehittää kotipalveluja. Se onnistuu ainoastaan lisäämällä kotipalvelujen työvoimaa ja apuvälineitä ja uudistamalla työkäytäntöjä.

Se taas edellyttää poliittista tahtoa siellä, missä valtakunnallisia ja kunnallisia päätöksiä tehdään ja innovatiivisuutta siellä, missä vanhustenhuoltoa toteutetaan.

Elli Aaltonen. Anja Lehtonen.
Kirjoittajista Aaltonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalineuvos. Lehtonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja lääninsosiaalitarkastaja.”

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Vieraskynä. Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004.

http://www.nettisanomat.com/
2006/01/011/etusivu.htm#otekuva

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!
Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi.

HAPPY NEW YEAR

Gold Rush - Kultakuume
Charlie Chaplin 1925.

Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli


Kuva Ylen Teema-kanavalta
sunnuntaina 2011-01-02 klo 18:47.
Pertti Manninen.

SMILE

Nettisanomat

Viikkosanomat


Sanomanetti

Kuvasanomat

Sanomatori

Härkää sarvista 

12.fi

2017. POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista.

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.
Niinistö yllytti vielä pohtimaan.
POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistön mielestä eduskunta voisi keskustella ydinasekieltosopimuksesta: - Minulla ei ole mitään ydinasekieltoakaan vastaan.

"Viime kesänä 122 maata äänesti YK:ssa ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta, mutta Suomi ei ollut näiden maiden joukossa."

"Sopimuksen allekirjoittamista ovat vaatineet viime aikoina sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät."

"Lisää pontta vaatimukset saivat sen jälkeen kun Nobelin rauhanpalkinto toissa viikolla pitkään sopimusta ajaneelle ydinaseiden vastaiselle ICAN-kampanjalle."

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.

Kuvat


KOMMENTTI: Ilta-Sanomat ei kertonut sitä missä päätettiin, että sopimusta ei allekirjoiteta. Suomen kielteisen päätöksen tekemiseen osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Pertti Manninen torstaina 19.10.2017.

http://www.nettisanomat.com/
2017/10/19/etusivu.html

2006

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä  yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon.

Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä.

Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa.

Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisesssa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta  puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa joutua massatuhoaseiden käytön kohteeksi. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon.

Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne.

Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin.

Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror".

Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan.

Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi.

Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi.

Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen).

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. Läs!

http://www.nettisanomat.com/
2006/11/21/etusivu.html#aktualisera


2006 Linkit

Lue myös!
Maanantai 2006-10-09 Yle 24 Uutiset online

EU tuomitsee jyrkästi ydinkokeen   
Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle 


Lue myös!
Monrday October 9 2006  Guardian Unlimited
N Korea claims first nuclear test   North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation.  
Simon Tisdall's world briefing   
Test unnerves Asian markets    
Nuclear trial a test for UN   
Special report: N&S Korea

Lue myös!
Onsdag  2006-10-04 Aftonbladet
Hotar med atombomb
För Nordkorea är det en livförsäkring

Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller.
Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen.
Det enda som garanterat håller USA på avstånd.

Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar.
Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA.
Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram.
 
"Ondskans axel"
Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar.
Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras.
Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna.
 
Notoriskt oberäknelig
Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår.
Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA.
Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad.
Wolfgang Hansson
Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring


Lue myös
Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet
Nordkorea vill testa kärnvapen   "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen"

Lue myös! Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
YK:n päivänä 24.10.2002. Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paaviainen.. Samma pä svenska senare!
Pertti Manninen
  2002-10-24

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas.
Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.
Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete.
De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.
Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.
Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.
Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen.
Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.
Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

ARKISTO 2007. Kuva 50 vuotta aikaisemmin 1957.

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2007/01/09/aretvar1957.html


EXTRA: Arkisto 1999: Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? LUE!


Mikä maa, mikä valuutta!
Pääministeri Juha Sipilä: "Olen aika tavallinen suomalainen mies, ja sellaisena haluan pysyä".
Lue!


Mikä maa, mikä valuutta!
Pääministeri Juha Sipilä: "Olen aika tavallinen suomalainen mies, ja sellaisena haluan pysyä".
Lue!

Sopimus! Sopimus on pelkkä paperi! KUVA
Pääministeri Sipilä kellojen siirtämisestä.
Lue!
"Voi jumalauta tätä teatteria." KUVA

Repliikki Toivo Särkän tänään 28.10.2018 Ylen TV1:ssä esitetystä elokuvasta Helmikuun manifesti.

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

  

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!

Sivulla:
http://www.nettisanomat.com/2014/08/08/kuvasivu.html





SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth


SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.
Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

 

Moderately, with great warmthAIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.


http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm


Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.(Artikkelin kuva)"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala."Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 


Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".



Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 

Seuraavan kirjoituksen poistamismääräyksen korkein oikeus palautti hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoitus nyt hovioikeuden hyväksymässä muodossa.

Arkistokirjoitus 9 vuoden takaa:
Hyvän ja pahan kosketus.

Tänään on maanantai 2009-12-21 klo 14:50.

Kahvilla, puoli tuntia, kylpylälinkkiin 40 minuuttia, ajattelin kirjoittaa hyvästä ja pahasta, matkalla.
Kuitenkin aikaa oli niin vähän, etten viitsinyt kaivaa miniä repusta, otin sen kyllä mukaan ja ajattelin taas aloittaa matkakirjoittamisen.

Sävelmä elokuvasta Poika ja lumiukkokuitenkin herätti. Kun sain tämän kirjoitettua Iskelmä-kanavan kuuluttaja kertoi nimen Walking in the air, niinkö se oli.
Eskon kahvilassa Laukaassa Iskelmä-kanava on aina auki.

ja niin sitten ohikulkija ei mitään huomaa, torvet soittaa jne
vieras jää , ohikulkija ei mitään huomaa.

Nyt on 15 minuuttia.

Yritän hyvän.

Se on lapsuuden muisto ajasta jolloin pikkupoikana olin mummoni luona kesiä, mökki oli vaatimaton pieni, jossa 12 lasta syntyi, osa kuoli pienenä, osa maailman myrskyissä katosi. 
Isoisä haipui vankileirillä, muistomerkki yhteinen on Humppilan hautausmaalla.

Paljon muistuu mieleen, mutta nyt haluan kertoa hyvästä.
Reino Haapala oli kirvesmies, joka asui parin sadan metrin päässä, rakentamassaan talossa, vaimo ja lapsia.
Joka lauantai pääsimme mummoni ja minä ja serkutkin saunaan illan päätteeksi isäntäväen jälkeen.
Arvostin sitä silloin. mutta nyt jälkeenpäin vuosikymmeniä myöhemmin se muistuu aina mieleen, esimerkkinä hyvästä.

Tietenkin pääsimme ennen Haapalan Reinon saunaa isojen talojen, Ali- ja Yli-Rekolansaunaan, joka niinikään lämpesi lauantaisin, kerran pari muistan käyneeni myös Kenninsaunassa.
Terveiset tästä hyvän kosketuksesta sinne, en tiedä, jonnekin, vuosikausiin en ole käynyt Humppilassa.

Tänään on talvipäivän seisaus, vuoden pisin päivä, uutiset kertoi, nyt on lähdettävä matkaan ja pahakin ehkä tulee kerrottua.

Mä elämältä kaiken sain …

Klo 15:05 Pertti Manninen 2009-12-21.

Jatkuu...

Lisäys illalla: 
Minin teksti pitää ajaa oikolukuohjelman kautta ja tämän tehtyäni 
raotan sitä pahaosiota.

Noin kymmenen vuotta sitten ulosottoviranomaiset ulosottoapulainen Raino Rinne, Laukaa, ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö. Jyväskylä, juonivat ja mitätöivät 85-vuotiaan äitini etuoikeutetun saatavan eräässä pakkohuutokaupassa Nordea Pankinhyväksi. Molemmat veijarit valehtelivat, asianosaisina ensimmäisessä oikeudenkäynnissä. Rinteellä oli sitten hätä, kun toisessa oikeudenkäynnissä heidät kutsuttiin todistajiksi. Oikeudenkäynti päättyi kuitenkin ennen todisteluvaihetta pankin kanssa tehtyyn sopimukseen, joten perätöntä lausumaa todistajina ei tarvinnut oikeudessa antaa.

Mutta eihän asia tähän loppunut: Ätini, jolle myönnettiin maksuton oikeudenkäynti. asiamies asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa, keksi vaatia häneltä jotain ylimääräistä kehittäen hänelle kaksi muutakin toimeksiantoa. Kun äitini ei suostunut maksamaan, niin Mononen haastoi sitten allekirjoittaneen, joka oli auttanut vanhaa äitiään oikeudenkäynnissä, maksumieheksi. Kaikki oikeusasteet hyväksyivät asianajan laskut, joista käytin ilmaisua ”POISTETTU”, joista sain sitten kunnianloukkaustuomion. Pankin edustaja Lauri Kara antoi mielestäni oikeudessa asianajajan kysymyksen innoittamana (POISTETTU). Oikeus totesi, että Kara ei ollut tarkoittanut sitä vaan tätä ja niin hävisin senkin jutun.

Nyt sitten tämä sama ulosottojengi perii asianajaja Pekka Monosen kahta voittoa ja Nordea Pankin yhtä voittoa hamaan tulevaisuuteen. Sama jengi ei myönnä vapaakuukausia vaan kiusaa allekirjoittanutta loppuun saakka. Sama jengi mitätöi lapsen koulutusavustuksenkin, perimällä korotetun ulosoton. Asia on lopullisesti ratkaisematta, se on odottamassa Korkeimman oikeuden muutoksenhakulupaa, yhtenä perusteena se, kun kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö vihjaili käräjäoikeudessa velallisen epärehellisyydestä ja hovioikeuteen lähettämässä kirjallisessa selvityksessään, suullisen kuulemista ei pyynnöstä huolimatta järjestetty, selitteli edelleen tätä velallisen epärehellisyyttä. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että mitään poliisikuulusteluja asiassa ei ole pidetty eikä yksikään velkoja ole tällaisesta vihjannut. Kihlakunnanvouti tästä huolimatta katsoi oikeudekseen tuoda asian esille oikeudenkäynneissä (käräjä- ja hovioikeus).

Vielä maanantain puolella 2009-12-21 klo 23:47. Pertti Manninen.

P.S. Pahan kosketus muistuttaa huimasti viikolla (torstaina elokuvakerho Toveruudessa) näkemääni Orson Wellesin elokuvaa Touch of Evil (Pahan kosketus). Siinä korruptoitunut poliisimies (hirviö) ja hänen apulaisensa järjestelevät todisteita ja oikeus syyttömät tuomitsee. Loppu on tietenkin elokuvassa paljon raadollisempi, tapahtuuhan se USA:ssa. Mutta ilmapiirissä leijuva pahuus on yleismaailmallista. Jonkunlainen essee on tulossa, joulun jälkeen. Sama.

http://www.sanomaa.com/
2013/12/26/etusivum.html#hyvan

21.12.2013
Selitys: A:n vaadittua poliisin esitutkinnassa vankeusrangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta tämän kirjoituksen johdosta poistin ennen oikeudenkäyntiä häntä koskevat asianosaistiedot. Jyväskylän käräjäoikeudessa B vaati niinikään vankeusrangaistusta kahdesta muusta kirjoituksesta, ei tästä. Käräjäoikeus määräsi B:n tiedot poistettavaksi myös tästä kirjoituksesta. Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan, joten ainakin tämä poisto tutkitaan vielä oikeudessa. Alkuperäisellä sivulla on yksityiskohtaisemmat tiedot.
Perjantaina 2012-12-21 17:34. Pertti Manninen, Nettisanomien vastaava päätoimittaja. 
http://www.nettisanomat.com/
2009/12/21/etusivu.htm

12.12.2013
Selitys: Myös kihlakunnansyyttäjä Elina Mäntylä vaati aluksi vankeusrangaistusta, mutta luopui vaatimuksestaan oikeudenkäynnin aikana. Käräjäoikeussa tuomion ratkaisi käräjätuomari Raili Sahi. Hovioikeuden jatkokäsittelyluvan epäsivät hovioikeudenneuvos Raimo Risku, hovioikeudenneuvos Pasi Vihla ja esittelijä, viskaali Anna-Maria Salparanta-Lindström yksimielisesti.
Torstaina 2013-12-12 Pertti Manninen.

12.12,2013
Selitys: A vaati siis suoraan vankeusrangaistusta, eikä pyytänyt kunniaansa loukkaavaksi kokemansa tekstin poistamista muulla tavalla. Torstaina 2013-12-12 Pertti Manninen.

http://www.sanomaa.com/
2013/12/26/etusivum.html#hyvan

21.12.2016
Selitys. Asia on päättynyt. Korkein oikeus palautti asian käsittelyn hovioikeuteen ja Vaasan hovioikeuden tuomion mukaan vain loukkaavat ilmaisut piti poistaa. Ei siis koko artikkelia puhumattakaan muista artikkeleista, joissa ei ollut mitään loukkaavaa. Rikosseuraamisvirasto vaati oikeuden tuomiota täytäntöönpantavaksi ja yhdessä Espoon ulosottoviraston ulosottomiehen kanssa totesimme, että tuomio on täytäntöönpantu lainvoimaisen tuomion mukaisesti.

Kyseistä artikkelia on käsitelty useaan otteeseen Nettisanomien toimesta ennen oikeudenkäyntiä ja sitten käräjäoikeuden tuomion jälkeen, jota oli vaadittu täytäntöönpantavaksi, vaikka sillä ei ollut vielä lainvoimaa.

Artikkeli on nyt palautettu oikeuden hyväksymään muotoon ja edelläolevissa selityksissä A on Nordea Pankki Oy:n myyntipäällikkö Lauri Kara ja B asianajaja Pekka Mononen Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky:stä.
Keskiviikkona 21.12.2016 Pertti Manninen.

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran tasan seitsemän vuotta sitten:
http://www.nettisanomat.com/
2009/12/21/etusivu.htm

Vaasan hovioikeuden lainvoimainen tuomio:
http://www.nettisanomat.com/
2015/11/25/etusivu.html


12 kuvaa vuoden lyhimpänä päivänä 2009: Kissan ulkoiluttaja - Talvinen keskustelu - Kanerva ja koululaiset - Matka alkaa (jonkun) - Valoa kansalle (kirjasto) - Raidalliset tossut - Hotelli Vuolake - Rata ja silta - Valaistu tie - Pelto ja järvi - Hiljainen tehdas - Hotelli Peurunka (kylpylä kutsuu).

Mobi-kuvat maanantaina 2009-12-21 klo 14:14 - 15:26. Keski-Suomi. Laukaa. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/
2009/12/21/etusivu.htm


pappa.fi - 2019/03/05 - N:o 2173 - Kulkijan kuvia. Kim Hanoissa. - Strump Hittarna. Hallitus ei noudata eduskunnan perustuslakivaliokunnan kehotusta. ns, notifikaatio eli ennakkoilmoitus. - Alkoholimyynti nousi pitkästä aikaa. Kuvat. Krista Kiuru: Työmme reformin kimpussa jatkuu. - Yle-Uutiset: Eduskunta harkitsee istuntokauden jatkamista. Kuvat. Voiko sote-hanke enää toteutua tämän hallituksen aikana? IL-FAKE: Näin pahasti THL liioitteli alkoholilain vaikutuksia. Iltalehti jätti kertomatta sen, että alkoholin kulutus oli jo pitkään vähentynyt 3 % joka vuosi. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Perjantai 22.02.2019. - EXTRA. Arkisto 2005. Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. "Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta." Elli Ahonen ja Anja Lehtonen. Vieraskynä. - Saamelaisten kansallispäivä. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Mielipidekirjoitus vuodelta 2017. - Kuva. HAPPY NEW YEAR - Pääministeri Juha Sipilä - Sopimus! Sopimus on pelkkä paperi! KUVA "Voi jumalauta tätä teatteria." KUVA 1998. Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Kuvasarja 2017. Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Lue! 2017. Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. Lue! 2006. Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi Lue! 2006. Linkit 2006. Hotar med atombomb 2002. Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli Lue! Aamulla elokuussa. Kuvat SMILE from MODERN TIMES LUE! - "Förbjud atomvapnen". Mielenosoitus vuonna 1957 KUVA - etusivu - Tiistai 05.03.2019 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

N:o 2173 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Sivu 2019-03-05 ja 2019-04-14, nettiin 2019-04-14 13:33, linkkejä 2019-04-14.

parhaat uudet ... banneri 2018-07-31 alkaen.


 

Sivun alkuun!



Nettisanomat.com-sivuston rinnakkaissivustona ( 07.08.2018 -04.01.2021) nettiin perjantaina 15.01.2021.